Psalmien kirja Luku 52

1 Veisuunjohtajalle; Daavidin mietevirsi,{52:2} kun edomilainen Dooeg tuli ja ilmoitti Saulille, sanoen hänelle: “Daavid on mennyt Ahimelekin taloon”. {52:3} Miksi kerskaat pahuudestasi, sinä väkivaltainen? Jumalan armo pysyy alati.

2 {52:4} Sinun kielesi punoo turmiota, se on kuin terävä partaveitsi, sinä petoksen tekijä.

3 {52:5} Sinä rakastat pahaa etkä hyvää, sinä puhut valhetta etkä totta. Sela.

4 {52:6} Sinä rakastat kaikkia surman sanoja, sinä kavala kieli.

5 {52:7} Sentähden myös Jumala kukistaa sinut ainiaaksi, hän tarttuu sinuun ja raastaa sinut majastasi, repäisee sinut juurinesi elävien maasta. Sela.

6 {52:8} Ja vanhurskaat näkevät sen ja pelkäävät, ja he nauravat häntä:

7 {52:9} “Katso, siinä on mies, joka ei pitänyt Jumalaa turvanansa, vaan luotti suureen rikkauteensa ja röyhkeili häijyydessänsä”.

8 {52:10} Mutta minä olen kuin viheriöitsevä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti.

9 {52:11} Minä kiitän sinua iäti, että sen teit, ja minä odotan sinun hurskaittesi edessä sinun nimeäsi, sillä se on hyvä.