Psalmien kirja Luku 88

1 Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: “Sairaus”; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. {88:2} Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.

2 {88:3} Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.

3 {88:4} Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa.

4 {88:5} Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.

5 {88:6} Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.

6 {88:7} Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.

7 {88:8} Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. Sela.

8 {88:9} Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.

9 {88:10} Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.

10 {88:11} Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela.

11 {88:12} Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?

12 {88:13} Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?

13 {88:14} Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.

14 {88:15} Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?

15 {88:16} Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.

16 {88:17} Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.

17 {88:18} Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.

18 {88:19} Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.